Onko joku varastanut elämäsi?

Onko joku varastanut elämäsi? Tämä oli ajatus, joka pamahti päähäni tänään jo ennen kuin olin edes sängystä noussut. Tässä ajatuksessa ei ole kyse siitä, että joku käyttää henkilötunnustasi ja esiintyy sinuna. Vaan siitä, onko elämässäsi joku niin voimakas ihminen (tai peräti useampia), että huomaamattasi teet monet päätökset vastoin omaa ajatus- ja tunnemaailmaasi.

Vasta vuosien kuluttua huomaat, mitä on tapahtunut. Ja ennen kuin ymmärrät, mistä on kysymys, sinulla on usein epämääräinen tunne, kuin eläisit aivan vierasta elämää. Pikkuhiljaa alat oivaltamaan tilanteita, joissa toimit toisen ihmisen odotusten mukaisesti vastoin omaa tahtoasi. Ja mitä enemmän näitä tilanteita tulee, alatkin miettimään, miten olet menneisyydessä toiminut . Yhtäkkiä tajuat, että olisit elänyt koko elämäsi ihan toisin, jos olisit kuunnellut enemmän itseäsi kuin tuota toista, sinua vahvempaa ihmistä.

Maailma on täynnä ihmisiä, jotka alistavat ja ihmisiä jotka alistuvat. Enkä tarkoita alistajilla mitään julmia narsisteja tai toisten hyväksikäyttäjiä. Vaan ihmisiä, joilla kyse on lähinnä luonteenpiirteestä ja jota heidän itsensä ja läheistensä on vaikea edes huomata. Kyse on tavasta toimia erilaisissa tilanteissa. Tavasta viestiä elein, ilmein ja sanoin, jotka heidän omasta mielestään eivät tarkoita mitään, mutta kuitenkin tarkoittavat. Alistajat tietävät, mitä elämältä haluavat eivätkä anna minkään tai kenenkään horjuttaa omaa ajatusmaailmaansa. Ja alistuvat ovat usein ihmisiä, joilla on voimakas tarve miellyttää. He hakevat paikkaansa maailmassa, eivätkä tiedä, mitä oikeasti haluavat. Ehkä tietäisivätkin, elleivät olisi niin herkkiä toisten vaikutuksille. Ja tyypillistähän on, että juuri alistaja ja alistuva hakeutuvat toistensa seuraan pari- tai ystävyyssuhteeseen. Yhtä lailla voi olla kyse mistä tahansa ihmissuhteesta.

Jos siis huomaat, että elämäsi on varastettu ja lojuu käyttämättömänä jossain hyllyn nurkassa, olisi parasta, kun ottaisit sen käyttöön, ihan itsellesi, lupaa kysymättä. Jokaisen on kuitenkin omalla kohdallaan itse tehtävä päätökset ja loppujen lopuksi vain itse voi vaikuttaa siihen, miten toimii eri tilanteissa. Antaako toisen päättää puolestaan. Samalla kun luopuu vapaaehtoisesti omasta elämästään, luovuttaa toiselle vähitellen myös energiansa. Ihminen, joka ei elä itsensä näköistä elämää, tulee jossain kohtaa tilanteeseen, että huomaa energiansa ja elämänilonsa kadonneen. Syytä on kuitenkin turha vierittää toisen niskoille, sillä jokainen voi itse päättää, kenen ääni ratkaisee, kun tekee omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.